On blòg an lang gwadloupéyen ka lyanné péyi Gwadloup èvè réjyon Karayib-la é kontinan afwiken-la.
Nou pé ké jen sòti adan sa? An té ké konpwann sété prèmyé fwa, nou té ké alò maché adan sa. Mé sa ka fè 20, 30, 40 lanné sé vyé kalté zozyo-lasa ka vin an péyi an-nou é on pakèt moun isi ka maché adan pawòl a sé mésyé. Pou onlo nèg an péyi-la, bwana ké...
Lire la suite
Adan sérémoni final a distribisyon a òska pou méyè dèstinasyon touristik, yo éli Lend méyè dèstinasyon. Adan sé nominé-la, ou té tini Bahamas, Kopènag (Dànmak), Doubay (Emira Arab Ini), Istanboul, Izmir, Antalya, Kusadasi (Tirki), Lisbòn (Pòtigal), Maldiv,...
Lire la suiteE wi mésyé, menm chyen a-yo yo pa té'é fè sa! Zò di mériken vin libéré Lafganistan? E zò té ka kwè èvè Obama tout biten té ké bèl?
Lire la suiteAlò nou pli fwansé ki fwansé-la limenm? An pa'a konpwann! Kanmarad, an ka envité zòt ay jété on kout'zyé adan fès a bouk-la (Facebook yo ka di an anglé) é zò ké lyanné èvè "Drapeau Guyane". Zò ké vwè jan pèp Giyàn adòpté drapo a-yo! An ja maké asi nèt-la,...
Lire la suiteAdan "Ka zò ka pansé?" an mèt ban nou la, an ka konstaté tini twa moun òptimis pou péyi a-yo (chif-la ka monté ti-bwen). Sa byen vwè moun ka kwè an péyi a-yo. Mé kèsyon-la an ka mandé la : "Ès nou ka kwè adan nou?".
Lire la suite
On jou a mwa òktòb 1958, on pandan a Victorin Lurel, Léon Mba prézidan a Gabon (toujou koloni fwansé) té ka mandé mèt a-y an Fwans mofwazé péyi-la adan on ...départèman fwansé ????? Mèt a-y prézidan a répiblik fwansé Charles de Gaulle té ka di-y AWA!!!...
Lire la suiteDèmen sézon a kannaval-la kay démaré pou jis an bout a mwa févriyé-la. On sézon ka bazé-y asi almanak grégoryen-la ki sé biten a krétyen éwopéyen. Mé nou gwadloupéyen, majorité a pèp Gwadloup ka sòti an péyi Afwik. E sé kon sa dèpi 1980 é jis a jòdi-jou,...
Lire la suite1é janvyé 1804, Ayiti té ka vin prèmyé nasyon nèg ka libéré-y dè gyouk a lèsklavaj é kolonizasyon-la. Mé a pa té prèmyé nasyon nèg endépandan asi latè padavwa pa jen obliyé Létyopi an Afwik sé sèl péyi yo pa jen kolonizé. Andéwò dè Etazini ki pwan lendépandans...
Lire la suite